Mikä on hissin turvavarusteet?

1. Miten hissin turvavarusteet toimivat

1.1 Toimintaperiaate

Theturvavarusteinen hissimekanismi toimii kitkan{0}}aiheuttaman hidastuvuuden periaatteella ohjauskiskoihin kohdistetun ohjatun puristusvoiman avulla. Laite on asennettu hissikorin runkoon (ja joissakin kokoonpanoissa vastapainon runkoon) ja pysyy passiivisessa, ei--kytketyssä tilassa koko normaalin hissin käytön ajan. Kytkeytymisen laukaisee yksinomaan nopeudenrajoitinjärjestelmän havaitsema ylinopeustila.

Kytkettynä turvavaihteiston leukaelementit -olipa ne rulla-, kiila- tai epäkeskolevytyyppisiä-, joutuvat kosketuksiin ohjauskiskon kulkupintojen kanssa säätököyden vivuston mekaanisen toiminnan vaikutuksesta. Tuloksena oleva normaalivoima leukaelementtien ja kiskon välillä synnyttää kitkavoiman, joka vastustaa korin alaspäin suuntautuvaa liikettä. Oikein määritellylle turvavarusteelle tämä kitkavoima riittää hidastamaan täyteen lastatun auton liipaisunopeudesta nollaan sovellettavan standardin määräämien hidastusrajojen sisällä (tyypillisesti 0,2–1,0 g progressiivisissa tyypeissä).

1.2 Laukaisumekanismi: Ohjausköysi ja ylinopeuden tunnistus

Nopeudensäädin on konehuoneeseen tai ylärakenteeseen asennettu mekaaninen keskipakolaite, joka on yhdistetty hissikoriin suljetun{0}}silmukan säätököydellä, joka kulkee jatkuvasti korin ajon aikana. Auton nopeuden kasvaessa säätimen perhopainoihin vaikuttava keskipakovoima saa ne kääntymään ulospäin. Nimellisliipaisunopeudella-, joka on vähintään 115 % hissin nimellisnopeudesta standardin EN 81-20 ja vastaavien standardien mukaan, perhopainot saavuttavat siirtymärajan, joka laukaisee mekaanisen salvan ja pysäyttää säätimen pyörän ja säätököyden.

Kun säädinköysi on pysäytetty ja auto jatkaa alaspäin, köysi asetetaan kireyteen suhteessa auton runkoon. Tämä jännitys välittyy kytkentämekanismin (tyypillisesti vetotangon ja vipuvarsijärjestelmän) kautta turvavaihteiston leukoihin, jolloin ne kytkeytyvät ohjauskiskoihin. Koko jakso nopeudensäätimen laukeamisesta täyteen turvavaihteen kytkemiseen tapahtuu millisekunneissa, eikä se vaadi sähköä tai elektronista ohjaustuloa-, mikä on tarkoituksellinen suunnitteluvaatimus, joka varmistaa toiminnan sähkökatkosskenaarioiden aikana.

1.3 Kuinka turvavarusteet kiinnittyvät ohjauskiskoon

Ohjainkiskon kiinnittyminen on kriittinen mekaaninen tapahtumaturvavarusteinen hissiaktivointisekvenssi. Leukaelementtien on saavutettava johdonmukainen, tasainen kosketus molempiin kiskon kulkupintoihin samanaikaisesti, jotta estetään korin pyöriminen tai epätasainen hidastuminen, joka voisi vahingoittaa matkustajia tai vaurioittaa asennusta. Keskeisiä sitoutumisparametreja ovat:

Leuan kosketuspaineen jakautuminen: Progressiivisissa turvavarusteissa kosketuspaine on jaettava määritellylle leukapinnalle, jotta kiskon pintajännitys pysyy kiskon materiaalin myötölujuuden alapuolella (tyypillisesti S235 tai S355 rakenneteräs standardin EN 10025 mukaan).

Itse-voimakasta geometriaa: Useimmissa turvavaihdeleukarakenteissa on itse-sähköinen kiilakulma, joka aiheuttaa kasvavan normaalivoiman leuan tunkeutuessa pidemmälle kiskoon alaspäin suuntautuvan kuormituksen alaisena-varmistaen, että puristusvoima kasvaa suhteessa hidastustarpeen sen sijaan, että se pysyisi kiinteänä.

Symmetrinen sitoutuminen: Molempien turvavaihteiden (yksi auton rungon kummallakin puolella) on kytkeydyttävä samanaikaisesti. Differentiaalinen kytkeytymisajoitus aiheuttaa auton kallistumisen, joka korjataan mekaanisilla synkronointilinkeillä, jotka yhdistävät molemmat yksiköt yhteiseen vetotankokokoonpanoon.

1.4 Puskurin ja kuopan rooli turvaketjussa

Theturvavarusteinen hissijärjestelmä ei toimi eristyksissä-se on yksi osa monikerroksisessa-turvaketjussa, joka sisältää nopeudensäätimen, sähköiset turvapiirit, päätteiden rajakytkimet ja kuoppapuskurin. Puskuri (öljyhydraulinen tai polyuretaanijousityyppi) tarjoaa viimeisen energian absorptiovaiheen, jos auto saavuttaa varikkoon alennetulla nopeudella turvavaihteiston kytkemisen jälkeen. Kaivon syvyys on mitoitettu vastaamaan puskurin maksimipuristusiskua sekä sovellettavan standardin määrittelemiä turvaetäisyyksiä, jolloin varmistetaan, että edes osittainen turvavaihteiston kytkeminen (joka ei välttämättä pysäytä liikettä täysin ennen kuoppaa) ei aiheuta rakenteellisia vaurioita tai matkustajavammoja törmäyksestä kaivon lattiaan.

2. Hissin turvavarusteiden tyypit ja toiminnot

2.1 Välittömät turvavarusteet - Suunnittelu ja käyttö

Ymmärtäminenhissien turvalaitteiden tyypit ja toiminnotalkaa hetkellisellä tyypillä-kahdesta ensisijaisesta luokittelusta yksinkertaisempi. Välitönturvavarusteinen hissilaite pysäyttää auton yhdellä äkillisellä kiristystoiminnolla, joka kohdistaa täyden jarrutusvoiman ohjauskiskoihin hyvin lyhyellä matkalla (tyypillisesti 1–3 mm leuan siirtymä).

Välittömässä suunnittelussa käytetään jäykkiä leukaelementtejä-yleisimmin karkaistuista teräksistä epäkeskolevyjä tai kiinteitä kiilalohkoja-, jotka muodostavat suoran metallin-metalliin-kosketuksen ohjauskiskoon. Koska jarrutusvoima vaikuttaa lähes välittömästi ilman progressiivista ramppia, on auton ja sen sisällön kokema hidastuminen äkillinen ja vastaavasti suuri. Tämä rajoittaa turvalaitteiden välittömän käytön hitaisiin-nopeisiin hisseihin, joissa kineettinen energia liipaisunopeudella on riittävän alhainen, jotta nopea hidastuminen ei aiheuta loukkaantumisriskiä matkustajille tai rakenteellisen ylikuormituksen riskiä auton rungolle.

Sovellettava nopeusalue: auton nimellisnopeus jopa 0,63 m/s standardin EN 81-20 mukaan ja jopa 1,0 m/s rullatyyppisissä hetkellisissä laitteissa, joissa on erityisiä suunnitteluvaatimuksia.

2.2 Progressiiviset turvavarusteet hissijärjestelmille - Suunnittelu ja käyttö

Progressiivinen turvavarusteet hissijärjestelmiinkäsittelee hetkellisten mallien hidastuvuuden ohjauksen rajoituksia sisällyttämällä ohjatun-voimajousen tai elastomeerisen vaimennuselementin liipaisinvivuston ja leukakokoonpanon väliin. Tämä keskimääräinen yhteensopivuuselementti sallii leuan tarttumisvoiman-ja siten auton hidastuvuuden- kasvaa asteittain määritellyn jarrutusmatkan yli hetkellisen sijaan.

Theprogressiiviset turvalaitteet hissijärjestelmiinsäilyttää auton hidastuvuuden määrätyllä alueella (0,2 g - 1,0 g standardin EN 81-20 liitteen D mukaan) koko jarrutustapahtuman ajan riippumatta auton kuormituksen, nopeuden liipaisunopeuden vaihteluista tai ohjauskiskon pinnan kunnosta spesifikaatioalueella. Tämä hallittu hidastusprofiili suojaa matkustajia loukkaantumisilta, estää korin rungon rakenteellisen ylikuormituksen ja on pakollinen kaikissa hissiasennuksissa, joiden nimellisnopeus on yli 1,0 m/s.

Progressiivisten turvavarusteiden tärkeimpiä suunnitteluelementtejä ovat:

Kevät paketti: Kalibroidut puristusjousipinot (yleensä levyjousi / Belleville-aluslevykokoonpanot), jotka määrittävät leuan suurimman ja pienimmän kiinnitysvoiman liipaisunopeudesta riippumatta.

Rulla- tai kiilaleukaelementit: Karkaistut teräsrullat tai tarkkuus{0}}koneistetut kiilalohkot, jotka muuttavat jousivoiman kontrolloiduksi kiskon puristuspaineeksi.

Säädettävä jousen esijännitys: Ensiluokkaiset progressiiviset mallit mahdollistavat tehdasasetetun-jousen esijännityksen säädön, joka optimoi hidastussuorituskyvyn tietyille auton massa- ja nopeusyhdistelmille määritellyllä alueella.

Kahdenvälinen symmetria: Sekä vasen että oikea leukakokoonpanot on yhdistetty mekaanisesti, jotta varmistetaan samanaikainen, yhtäläinen kiinnitysvoima molemmissa ohjauskiskoissa.

2.3 Välittömän vs. progressiivisen hissin turvavarusteet - täydellinen vertailu

Valinta välillähetkellinen vs progressiivinen hissin turvavarusteetmääräytyy ensisijaisesti hissin nimellisnopeuden ja tiettyyn käyttötarkoitukseen hyväksyttävien hidastusrajojen perusteella. Vaikka välittömät laitteet tarjoavat yksinkertaisuutta ja alhaisempia kustannuksia, niiden käyttö on tiukasti rajoitettu turvallisuusstandardien mukaan hitaisiin-nopeisiin asennuksiin. Seuraava vertailu kattaa kaikki olennaiset tekniset ja kaupalliset mitat:

2.4 Rullatyyppi vs kiilatyyppi - Rakenteelliset erot

Sekä hetkellisissä että progressiivisissa luokissa leukaelementtien geometria erottuu entisestäänturvavarusteinen hissimallit. Kaksi hallitsevaa leukakonfiguraatiota ovat rullatyyppi ja kiilatyyppi, joilla kummallakin on omat rakenteelliset ominaisuudet ja suorituskyvyn kompromissit:

3. Hissin turvajärjestelmän keskeiset osat

3.1 Nopeussäädin ja Governor Rope

Nopeussäädin on sen tunnistava ja laukaiseva elementtiturvavarusteinen hissijärjestelmä. Sen on oltava tyyppi-testattu ja sertifioitu täydelliseksi kokoonpanoksi turvavaihteiden kanssa, joita se on suunniteltu laukaisemaan, koska säätimen laukaisunopeuden ja köyden kireysominaisuuksien on vastattava turvavaihteiston kytkentävoimavaatimuksia. Kriittiset ohjaimen tekniset tiedot sisältävät:

Matkanopeuden asetus: Aseta vähintään 115 % auton nimellisnopeudesta (EN 81-20, kohta 5.6.1.2). Nimellisnopeuksille, jotka ovat yli 1,0 m/s, suurin sallittu laukaisunopeus määritellään nimellisnopeuteen perustuvalla kaavalla varmistaen, että säädin ei laukea niin nopeasti, että turvavaihteiston pysähtymismatka ylittää käytettävissä olevat kuoppa- ja ylävälykset.

Säädinköyden halkaisija ja materiaali: Tyypillisesti halkaisijaltaan 6–10 mm teräsvaijeri, joka on valittu tarjoamaan riittävä vetolujuus turvavaihteiston käyttövoimalle säilyttäen samalla säätimen pyörän kiertymiskulman edellyttämän joustavuuden. Minimimurtovoiman tulee ylittää suurimman käyttövoiman kertoimella 8 standardin EN 81-20 mukaan.

Säädinköyden kiristyslaite: Kiristyspaino tai jousikuormitettu{0}}pyörä kaivossa ylläpitää tasaisen säätimen köyden kireyden asennuksen koko käyttöiän ajan, mikä kompensoi köyden venymistä ja estää virheelliset laukaisut tai köyden löystymisen aiheuttaman kytkennän puuttumisen.

3.2 Turvavarusteiden kotelo ja leukakokoonpano

Suojavaihdekotelo on tarkkuus{0}}koneistettua rakennevalua (yleensä pallografiittivalurautaa tai valmistettua terästä), joka muodostaa geometrisen kehyksen, jonka sisällä leukaelementit liikkuvat kytkennän aikana. Kotelon mittatoleranssit ovat kriittisiä: leukaelementin ja ohjauskiskon välinen välys passiivisessa (ei-kytketyssä) tilassa on säädettävä tarkasti (tyypillisesti 2–4 mm sivua kohden), jotta varmistetaan luotettava ja tasainen kiinnitys ilman väärää kosketusta normaalin käytön aikana.

Leukakokoonpanon komponentit, jotka ovat alttiita suurimmalle kulumiselle ja rasitukselle kytkennän aikana:

Leukaelementit (rullat tai kiilat): Valmistettu kotelo{0}}karkaistusta seosteräksestä (yleensä 20CrMnTi tai vastaava), jonka kosketuspintojen pinnan kovuus on 58–62 HRC. Se on vaihdettava jokaisen kytkentätapahtuman jälkeen ja tarkastettava mittojenmukaisuus ennen uudelleenasennusta.

Leuan ohjauspinnat (koteloramppi tai kartio): Kotelon kaltevat pinnat, jotka muuttavat leukaelementin pystysuuntaisen siirtymisen vaakasuoraksi puristusvoimaksi. Näiden ramppipintojen pinnan viimeistely ja kovuus vaikuttavat suoraan tarttumisvoiman tasaisuuteen ja toistettavuuteen.

Paluujouset: Puristusjouset, jotka palauttavat leukaelementit passiiviseen asentoon, kun turvavaihde on nollattu. Jousen väsyminen tai esijännityksen häviäminen ajan myötä voi aiheuttaa epätäydellisen nollauksen jättäen jäännöskosketuksen kiskoon normaalin käytön aikana.

3.3 Ohjainkiskon erittelyvaatimukset

Ohjainkisko on reaktiorakenne, jota vastenturvavarusteinen hissikäyttää jarrutusvoimaansa. Kiskon spesifikaatioiden on vastattava turvavaihdetyyppiä ja suurinta staattista voimaa, jonka turvavarusteet kohdistavat kiskoon kytkentätapahtuman aikana. Tärkeimmät rautatievaatimukset sisältävät:

Kiskon profiili: T-poikkileikkausohjainkiskot standardin EN 10056 tai vastaavan mukaisesti, laipan leveys ja uuman paksuus on valittu kestämään turvalaitteen puristusvoimaa peruuttamatta. Kiskon kulkupinta (laippapinta) on säilytettävä turvalaitteiden valmistajan määrittämien tasaisuuden ja pinnan karheuden toleranssien sisällä.

Kiskon materiaaliluokka: S235 teräs (vähintään) vakioasennuksiin; S355 suuriin-nopeisiin tai suuriin-kuormitussovelluksiin, joissa turvavarusteiden käyttövoimat ovat suuremmat. Kiskon materiaalin myötölujuus rajoittaa suoraan suurinta puristusvoimaa, jonka turvavarusteet voivat kohdistaa muuttamatta kiskoa pysyvästi.

Kiskojen liittäminen ja kiinnitys: Kiskojen liitosraot eivät saa ylittää 0,5 mm (EN 81-20), jotta estetään leukaelementtien törmäys liitoskohtiin kytkennän aikana. Kiskon kiinnityskannattimen etäisyyden ja kannattimen jäykkyyden on oltava riittävä kestämään turvalaitteen sivuttaisvoimat ilman kiskon taipumista, joka vähentäisi tehokasta puristusvoimaa.

3.4 Vuorovaikutus hissin ohjausjärjestelmän kanssa

Vaikkaturvavarusteinen hissimekanismi on täysin mekaaninen käyttö- ja jarrutustoiminnassaan, se on yhteydessä hissin sähköiseen ohjausjärjestelmään turvapiirin koskettimien kautta, jotka havaitsevat kytkeytymisen. Turvavaihteen kytkentäkytkin (yleensä -suljettu kosketin hissin turvapiirissä) avautuu, kun turvavaihde aktivoituu, katkaisee tehon käyttö- ja jarrujärjestelmiin ja estää hissiä yrittämästä jatkaa toimintaansa, kunnes turvavaihde on nollattu manuaalisesti ja pätevä teknikko on palauttanut piirin. Tämä sähköinen lukitus estää käyttömoottoria yrittämästä ajaa kytkettyä turvavaihdetta vasten-tapahtumassa, joka voi vahingoittaa sekä turvavaihdetta että ohjauskiskoja.

4. Hissin turvavarusteiden tarkastusluettelo

4.1 Tarkastuksen valmistelu-

Strukturoituturvavarusteiden hissin tarkastusluetteloalkaa tarkastusta edeltävällä-valmistelulla varmistaakseen, että tarkastus voidaan suorittaa turvallisesti ja kattavasti. Vaadittuja valmisteluvaiheita ovat:

Poista hissi käytöstä ja kiinnitä "Huolto"-kyltillä kaikkien tasanteiden oviin.

Eristä päävirtalähde ja käytä lukitusta/merkintää (LOTO) työpaikan turvallisuusohjeiden mukaisesti.

Tarkista hissin tekninen dokumentaatio: alkuperäiset asennuspiirustukset, turvavarusteiden tyypin-testitodistus, aikaisemmat tarkastustiedot ja mahdolliset jäljellä olevat huoltotoimenpiteet.

Varmista, että tarkastusryhmässä on vähintään yksi pätevä hissiteknikko, jolla on dokumentoitu pätevyys turvalaitteiden tarkastuksessa sovellettavan kansallisen standardin mukaisesti.

Valmistele tarkastustyökalut: kalibroitu momenttiavain, rakomittarit (alue 0,05–5 mm), pinnan epätasaisuusvertailija, digitaalinen noniesatula, tarkastuspeili ja poltin sekä turvavarusteiden valmistajan huoltokäsikirja.

4.2 Silmämääräiset tarkastukset

Silmämääräinen tarkastusvaiheturvavarusteiden hissin tarkastusluettelokattaa seuraavat eritellyt tarkastukset:

Asunnon eheys: Tarkista, ettei turvavaihdekotelon valussa ole halkeamia, korroosiota tai iskuvaurioita. Mikä tahansa halkeama turvallisuuteen{1}}kriittisessä valukomponentissa vaatii välitöntä vaihtoa,-halkeamia ei voida hitsata tai korjata.

Leuan elementin kunto: Tarkasta rulla- tai kiilaleuan elementit pinnan kulumisen, kuoppien, naarmujen tai tasaisten kohtien varalta. Vertaa mitattuja leukojen mittoja valmistajan kulumisrajataulukkoon. Vaihda, jos kuluminen ylittää määritellyn kynnyksen.

Kiskon kulkupinnan kunto: Tarkasta ohjauskiskon laippapinta turvavaihteiston kytkentävyöhykkeellä naarmujen, korroosiopisteiden tai muodonmuutosten varalta aiempien kytkentätapahtumien vuoksi. Kiskon pinnan karheuden tulee olla valmistajan määrittelemällä alueella (tyypillisesti Ra 1,6–6,3 µm).

Passiivinen etäisyyden mittaus: Käytä rakotulkkeja mittaamaan jokaisen leukaelementin ja kiskon laippapinnan välinen välys turvavaihde on passiivisessa asennossa. Vertaa spesifikaatioon (yleensä 2–4 mm). Tämän alueen ulkopuolella oleva välys vaatii säätöä.

Vivuston ja vetotangon kunto: Tarkista nopeudensäätimen köyden liitos, vetotanko, vipuvarsi ja synkronointitanko korroosion, kääntötappien kulumisen, pitkänomaisten tappien reikien ja puuttuvien tai vaurioituneiden tappien tai lukkorenkaiden varalta.

Palautusjousi kunto: Tarkista jouset korroosion ja näkyvien väsymishalkeamien varalta ja vertaa vapaata pituutta valmistajan ohjeisiin. Jouset, jotka ovat vähintään vapaan vähimmäispituuden mukaisia, on vaihdettava.

Voitelu: Varmista, että voitelukohdat on voideltu oikein valmistajan ohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kiskon kulkupintoja turvavaihteiston kytkentävyöhykkeellä ei saa voidella-kiskon öljylikaisuus tällä vyöhykkeellä vähentää kitkakerrointa ja voi estää täyden turvavaihteiston kytkeytymisen.

4.3 Toiminnan testausmenettely

Toimintatesti varmistaa, ettäturvavarusteinen hissilukittuu oikein kontrolloiduissa olosuhteissa. Tämä testi on suoritettava sovellettavan standardin määrittelemin väliajoin ja aina, kun turvavarusteita on häiritty tai se on vaihdettu:

Ei{0}}kuorman pudotustestiä: Laukaise nopeudensäädin manuaalisesti auton ollessa kuormittamaton (tai käytä testilaukaisulaitetta, jos sellainen on) pienimmällä käytettävissä olevalla auton nopeudella. Varmista, että molemmat turvavaihteet kytkeytyvät samanaikaisesti, turvapiiri avautuu ja auto pysähtyy ilman pyörimistä tai epänormaalia iskua.

Nimelliskuorman pudotustesti: Kun auto on kuormattu nimelliskapasiteettiin, suorita säädelty ylinopeustesti sovellettavan standardin mukaisesti. Progressiivisia turvavarusteita varten mittaa jarrutusmatka ja laske keskimääräinen hidastuvuus. Varmista, että hidastuvuus on määritellyllä alueella (0,2 g–1,0 g standardin EN 81-20 liitteen D mukaisesti).

Sitoutumissymmetrian tarkistus: Tarkista jokaisen pudotustestin jälkeen molemmat ohjauskiskot kytkentävyöhykkeellä symmetristen naarmujen tai kiillotusjälkien varalta. Epäsymmetriset merkit osoittavat epätasaista leuan kiinnittymistä, mikä vaatii vivuston säätöä.

Palauta vahvistus: Pudotustestin jälkeen nollaa turvavaihde valmistajan ohjeiden mukaisesti, palauta säädin ja varmista, että turvapiiri sulkeutuu oikein. Aja hissi kuormittamattomana koko matkan ajan ja varmista, ettei siinä ole epänormaalia melua, tärinää tai ohjausjärjestelmän vikoja.

4.4 Dokumentointi ja vaatimustenmukaisuuskirjanpito

Jokainen tarkastus tehty vastaanturvavarusteiden hissin tarkastusluetteloon dokumentoitava täysin, jotta ne täyttävät säännösten vaatimukset ja tarjoavat vakuutus- ja vastuutarkoituksiin vaaditun kirjausketjun:

Kirjaa ylös kunkin tarkastuksen päivämäärä, tarkastajan henkilöllisyys ja pätevyysviite.

Dokumentoi kaikki mitatut arvot (leuan välykset, jousivapaat pituudet, pudotustestin pysäytysmatkat, hidastuvuusarvot) hyväksytyillä/hylätyillä arvoilla spesifikaatiorajojen vastaisesti.

Kirjaa ylös kaikki vaihdetut komponentit, mukaan lukien osanumerot, eränumerot ja toimittajan asiakirjat.

Laadi kirjallinen puuteraportti havaituista poikkeamista-, määritä korjaustoimenpiteiden aikataulu ja vastuullinen osapuoli.

Säilytä kaikki tarkastusasiakirjat sovellettavien kansallisten määräysten määrittämän vähimmäisajan (yleensä 5–10 vuotta).

5. Hissin turvavarusteiden huolto ja testaus

5.1 Rutiinihuoltoaikataulu

Tehokashissien turvalaitteiden huolto ja testausvaatii jäsennellyn, tiheyteen perustuvan{0}}huolto-ohjelman, joka on soveltuvan kansallisen standardin ja turvavarusteiden valmistajan suositusten mukainen. Tyypillinen huoltoaikataulu on:

5.2 Kulumismerkit ja vaihtokynnykset

Ennakoiva komponenttien vaihto, joka perustuu mitattuihin kulumisindikaattoreihin-enkä reaktiivisen vaihdon jälkeen vian jälkeen-on tehokkaanhissien turvalaitteiden huolto ja testausohjelmia. Tärkeimmät kulumisilmaisimet ja niiden vaihtokynnykset ovat:

Leukaelementin kosketuspintojen kuluminen: Mittaa leukaelementin kosketuspinnan paksuus tai rullan halkaisija valmistajan uutta -osan mittaa vasten. Vaihda, kun kuluminen saavuttaa 10–15 % uuden-osan mitat tai valmistajan kulumisrajataulukon mukaisesti.

Kotelon rampin pinnan kuluminen: Tarkista kotelon kaltevat rampin pinnat naarmujen tai kuoppien varalta. Jos rampin pinnan karheus ylittää Ra 3,2 µm tai näkyvä uurresyvyys yli 0,3 mm, kotelo on vaihdettava-rampin pinnan kunnostus kentällä ei ole hyväksyttävä korjaus.

Palautusjousiton pituus: Mittaa vapaa pituus nimellisarvoa vasten. Vaihda jouset, kun vapaa pituus on lyhentynyt yli 5 % nimellisarvosta, mikä osoittaa väsymisen{2}}aiheuttamisen.

Vetotangon ja niveltapin kuluminen: Mittaa tapin halkaisija ja reiän reikä. Vaihda, kun halkaisijavälys (tappi---reikään) ylittää 0,5 mm, mikä osoittaa kulumista, joka voi aiheuttaa viivästymisen tai epäsymmetrisen kytkeytymisajoituksen.

Säädinköyden halkaisijan pienennys: Vaihda säätököysi, kun mitattu halkaisija on pienentynyt yli 10 % nimellishalkaisijasta langan kulumisen tai korroosion vuoksi.

5.3 Vuotuiset kuormitustestivaatimukset

Vuosittainen pudotustesti on pakollinen osahissien turvalaitteiden huolto ja testaususeimmilla sääntelyalueilla. Testin on oltava pätevän tarkastajan todistamassa, ja se on dokumentoitava mitatuilla tuloksilla. Standardin EN 81-20 liitteen D mukaiset testiprotokollan vaatimukset sisältävät:

Auto kuormattu nimelliskapasiteettiin (100 % nimelliskuormasta).

Auto kulkee alas nimellisnopeudella, kun nopeudensäädin on lauennut (tai auto kulkee nopeudensäätimen laukaisunopeudella ylinopeuden simulointitesteissä).

Hidastuvuus mitattuna kiihtyvyysmittarilla tai laskettu pysäytysmatkasta ja lähtönopeudesta. Sen on oltava 0,2–1,0 g progressiivisissa turvavarusteissa.

Molemmat ohjauskiskot on tarkastettu{0}}jälkeenpäin symmetrisen sitoutumisen ja kiskon vaurioiden varalta.

Turvavaihteiston nollaus, pudotustesti toistetaan vähintään kerran tasaisen suorituskyvyn varmistamiseksi.

5.4 Yleiset vikatilat ja korjaavat toimet

6. Sääntelystandardit ja sertifiointi

6.1 EN 81-20/50 (Eurooppa)

EN 81-20 (Hissien rakentamisen ja asennuksen turvallisuussäännöt – Hissit henkilöiden ja tavaroiden kuljetukseen) on ensisijainen eurooppalainen standarditurvavarusteinen hissisuunnittelu, testaus ja asennus. Vuoden 2014 painos (myöhemmin tehtyine muutoksineen) korvasi aikaisemmat EN 81-1 ja EN 81-2 -standardit. Tärkeimmät EN 81-20 -määräykset turvavarusteille ovat:

Kohta 5.6: Täydelliset turvalaitejärjestelmän vaatimukset, mukaan lukien nopeudensäätimen laukaisunopeusrajoitukset, jarrutusmatkan laskelmat ja hidastusrajat.

Liite D: Progressiivisten turvalaitteiden tyyppitestimenettely, jossa määritellään testikuorma, nopeusalue, hidastuvuusmittausmenetelmä ja hyväksymiskriteerit.

EN 81-50 (kumppanitestausstandardi): Määrittää yksittäisten turvakomponenttien tyyppitestimenettelyt, mukaan lukien turvavarusteet, säätimet ja puskurit. Kaikkiturvavarusteinen hissiEuroopan markkinoille asennetuilla komponenteilla on oltava voimassa oleva ilmoitetun laitoksen EN 81-50 tyyppitestitodistus.

6,2 GB 7588 (Kiina)

GB 7588 on Kiinan kansallinen hissiturvallisuusstandardi, joka on suurelta osin yhdenmukaistettu standardin EN 81-1/2 kanssa (ja asteittain EN 81-20/50:n kanssa tarkistusjaksojen kautta). Nykyinen painos, GB 7588-2003 ja muutos 1 (2015), täsmentääturvavarusteinen hissioleellisesti vastaavia eurooppalaisia ​​puitteita. Kiinan kotimarkkinoille toimitettavat tuotteet edellyttävät CCC:tä (China Compulsory Certification) CNCA:n (Certification and Accreditation Administration of China) hallinnoiman hissituotteiden sertifiointijärjestelmän mukaisesti. Turvavarusteet ovat pakollinen CCC-sertifioitu osa.

6.3 ASME A17.1 (Pohjois-Amerikka)

ASME A17.1 (Safety Code for Elevators and Escalators) säätelee hissiasennuksia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. A17.1-kehysturvavarusteinen hissivaatimukset on rakenteeltaan erilainen kuin eurooppalaisessa EN 81 -lähestymistavassa, mutta niillä saavutetaan vastaavat turvallisuustulokset. Keskeisiä säännöksiä ovat sääntö 2.17 (auton turvalaitteet) ja sääntö 8.6 (säännölliset testausvaatimukset), jotka edellyttävät vuosittaisia-kuormittamattomia turvallisuustestejä ja viiden-vuotisia täys-kuormitustestejä, joissa on mitattu jarrutusmatka progressiivisille turvavarusteille. Kaikkien turvakomponenttien on oltava kansallisesti tunnustetun testauslaboratorion (NRTL), kuten UL, CSA tai ETL, luetteloita tai hyväksymiä.